Jokainen on varmaan joskus kuullut jonkun vanhemman ihmisen alottavan lauseen sanoilla; "kun minä olin sinun ikäisesi". Ootan sitä päivää kun ite saan hokea tota, koska mun ymmärrys ei tosiaan riitä siihen millasena nykyään näkee ala-asteikästenki kävelevän tuolla pitkin kyliä. Mulla oli tapana pelata kavereitten kanssa kirkonrottaa eikä Angry Birdsiä uuella älypuhelimella, kun siihen aikaan Nokian 3310 oli kova juttu, siihen sai sentään kymmenen tekstaria mahtumaan ja oli jopa kaks peliä.
Mutta pointtini on se, kuinka itteä voi ottaa päähän se kuinka tullaan koulussa, kotona, töissä tai missä vaan nillittämään siitä, miten nykynuoriso on sitä ja tätä ja tota. Mitä helvettiä? Sori mä en hiihdä kouluun käpylehmillä tehden samalla puita riiheen ja vie opettajalle omenaa. Okei, ehkä joskus piti kärrätä joulukirkkoon heppakyyillä, mut that was then, ei eletä enää kivikaudella. Tottakai raittiin ilman merkitys yms. pitää ymmärtää, ettei käy niinku joillekki ES litkivää lippis vinossa oleville xbox-pelaajille käy, mut silti.
Listaan muutaman ärsyttävimmän esimerkin siitä mitä mä olen ite kuullut ja sappi on alkanu keittää!
"Sun ikäsenä mä hiihdin kouluun"
Okei, kiva homma että teit niin, mutta mulle se hiihtäminen jo itsessään on helvetin suuri kynnys ja joo, mulle on ok tai arvostan jopa ihmisiä ketkä jaksaa niin tehdä, mutta kun mulle parempi vaihtoehto on autokyyti tai kävely, niin ehkä mä silloin en hiihdä!
"Sillonkun minä olin lapsi, niin leikimme käpylehmillä"
Käpylehmät, ei vitsi, mikä mahtava keksintö!! Okei tää on vähän siinä rajalla että vituttaako mua kun näin sanotaan vai pitäskö mun antaa kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Toki se on perseestä, että aliarvioidaan mun oman lapsuuden leikkejä (tosin mun kohalla ne on vähän erilaisemmat kun muilla ikäisilläni tytöillä), mut vaatiihan toi hitonmoista kekseliäisyyttä että saat oravanruuasta leikit pystyyn. Tekis mieli pistää nää aiemmin mainitut vinolippisxboxjonnet istuu rinkiin ja antaa pari käpyä ja tikkuja ja sanoo että siinähän leikitte.
"Mä tein sun ikäsenä niin paljon enemmän, koska oli pakko"
Tällä tarkotan esim. koulunkäyntiä, työntekoa ja kotiaskareita. Tää ottaa päähän eniten. Suoritan ite kaksoistutkintoa, käyn illat duunissa ja yritän viel jotenkin pitää oman kämpän asunnonnäkösenä sekä auttaa porukoilla koirienhoidossa yms. Se ei loppupeleissä kuulosta paljolta, mut believe it or not, se on loppupeleissä aika raskasta. Mutta ei, kun mun pitäis ilmeisesti olla joku saatanallinen supermies joka tekee tän kaiken silmänräpäyksessä + kymmenkunta muuta duunia päälle. Well excuse me for not being one.
Ehkä näytän mun omille lapsille leffan 2012 ja sanon että oon aika rautamamma kun selvisin siitä kaikesta. Hitto.
Vanhoja muistellen, Jenny
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti